perjantai 30. syyskuuta 2011

Ken söi kesävoin

Ensimmäinen neuleeni Punta Yarnsin Merisockista on nyt valmis. Lankahan on minulle entuudestaan tuntematon, sillä se ei ole ollut valikoimassamme pitkään, olin vain kuullut siitä paljon hyvää. Osa asiakkaista kyseli kovasti sen perään, kunnes totesimme, että lienee parasta hankkia sitä valikoimaan ja ottaa selvää, mikä siinä on niin ihmeellistä.


Koska Merisock on sukkalankaa, tein siitä sitten sukat. Ohje, johon päädyin, löytyi Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjasta. Olen jo jonkin aikaa katsellut kirjan Kesävoi-sukkia vähän sillä silmällä, ja jotenkin minusta tuntui, että kyseinen malli ja pätkävärjätty Merisock voisivat sopia yhteen. Ja mielestäni voin sanoa, että oikeassa olin!


Kesävoi-sukissa on hyvin yksinkertainen pitsikuvio, joka oikeastaan toimii joustinneuleen tavoin. Siinä mielessä nämä sukat voisivatkin olla hyvä lahjaneule, sillä jalan leveyden kanssa ei ole ihan niin justiinsa. Sama sukka menee monen kokoiseen jalkaan. 

Itse neuloin koon 33-36 mukaan, mutta en kyllä ollenkaan tarkistanut neuletiheyttä tai mitään, sillä neuloin sukat ihan vaan kaupalle mallikappaleeksi. Sinänsä tietysti hassua, että ohjeessa on annettu koot kengänkokoina, kun eri koot vaikuttavat itse asiassa vain jalan leveyteen. Jalan pituus taas tulee sen mukaan, missä vaiheessa aloitetaan kärkikavennukset, ja ohjeessa ne kehoitetaan aloittamaan kun sukka peittää pikkuvarpaan tai on x senttimetriä lyhempi kuin valmiin sukan tarkoitettu pituus. Jalat on kuitenkin yhtä yksilöllisiä kuin kaikki muutkin osat ihmisestä, eikä kengänkoko todellakaan määrää jalan leveyttä. Minulla esimerkiksi on yksi kaveri, jonka kengän koko on sama kuin omani, mutta jonka jalka on tosi paljon minun jalkaani kapeampi. Siinä mielessä olisi minun mielestäni neulojan kannalta paljon kätevämpää, jos koot olisi ilmoitettu jalan ympäryksen mukaan.

No, itseäni tämä ei sikäli häirinnyt, että neuloin koon aivan summamutikassa. Sattumalta sukat kuitenkin passasivat aika hyvin Lauran jalkaan, mikä oli tosi hienoa, koska pystyimme ottamaan sukista vähän informatiivisempia kuvia kuin jos ne olisi kuvattu vain tasona. Laura tosin oli sitä mieltä, että sukat olivat hänen 37-kokoisiin jalkoihinsa ehkä ihan pikkuisen liian lyhyet, joten tulimme siihen tulokseen, että niiden koko on siinä tapauksessa aika lailla 36. Lankaa sukkiin kului 55 grammaa.


Toinen ehkä hivenen jännä seikka sukissa oli niiden kantapää. Mietin jo neuloeessani, että se näytti todella kapealta, ja kun juttelin Lauran kanssa asiasta, hän kertoi jonkun asiakkaan maininneen, että  näissä sukissa kantapää ei tunnu kauhean mukavalta jalassa, kun pitsikuvio menee osittain jalan alle kantapään kohdalla. Jos siis neulon sukat joskus itsellenikin, niin kuin olen vähän meinannut, neulon kyllä erilaisen kantapään. Se tuskin vaatii kovin suuren luokan muokkailuja. 


Kaiken kaikkiaan ohje oli kuitenkin selkeä ja helposti seurattavissa. Jos kantapäätä ei oteta lukuun, voisin suositella tätä ohjetta vähän vähemmänkin sukkia neuloneelle. (Ja toki vaikka aivan aloittelijallekin, jos hänen kantapäämakunsa vain täsmää näihin sukkiin.) Meillä on Neulekirja kaupalla lukukappaleena, eli jos sukat kiinnostavat, mutta ohje vähän mietityttää, tulkaa ihmeessä Lumoavaan Lankaan kirjaa selailemaan. Ja kirjastoissakin kirjaa on tietääkseni aika hyvin saatavilla. Mutta Neulekirja on kokonaisuutena sen verran ihana, että oikeastaan suosittelen hankkimaan joskus ihan oman kappaleen!


Ai niin, entäs se lanka sitten? No, kuvien perusteella kukin voi muodostaa oman mielipiteensä värien vaihtumisesta. Itse olen juuri tämäntyylisen pätkävärjäyksen kannattaja. Pidän siitä, että värit langassa ovat lähellä toisiaan, tai peräti saman värin eri sävyjä, ja että ne eivät raidoitu eivätkä lätäköidy vaan vaihtelevat tiheästi niin että pinta ei näytä varsinaisesti kirjavalta vaan lähinnä elävältä. Mutta makujahan on monia ja minusta monille eri tavoin värjätyille langoille on kyllä paikkansa.

Langan neulominen sinänsä oli kivaa. Lanka on pehmeää, niin kuin merinovilla yleensäkin, mutta hyvin eri tuntuista kuin vaikkapa Cascaden Heritage. Yllättävänkin eri tuntuista. Enkä kyllä osaa oikein sanoa, kummasta tykkäisin enemmän, ne ovat jotenkin niin eri maailmoista. Molemmat on pehmeitä eikä kumpikaan pahemmin kutita, (ja minä olen muuten tosi herkkä!), mutta kuitenkin niissä on ihan eri tuntu. Merisockissa taitaa olla tiukempi kierre, se voi osaltaan vaikuttaa, mutta varmaan tuntuma riippuu jostakin muustakin, en vain osaa sanoa mistä.


Nämä sukat siis tosiaan tulevat kaupalle näytekappaleiksi kunhan ne on ensin pingotettu. Niitä saa sitten tulla hypistelemään. Ainahan vyyhdiltä tai kerältä ei niin osaa sanoa, minkä tuntuista lanka on neuleena, joten uskoisin näistä sukista olevan kuitenkin asiakkaille apua lankaa valitessa.


Näihin syksyisiin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättä arjen uurastus. Mukavaa viikonloppua ja iloisia neulomisia!

5 kommenttia:

Iida kirjoitti...

Aivan mahtavan ihanan upeat sukat ja lanka ja väri, mutta sydäntä särkee katsoa kun upouusilla sukilla tallustaa sellaisenaan paljaalla maalla. Menee likaseks! :D

Raiku kirjoitti...

Heh, siellä oli kuiva maa, me kokeiltiin ensin, eli ei siitä roskia tarttunut. :) Ja kuvat on itse asiassa sen verran lavastettuja, että ei niillä sukilla ole siellä oikeasti talsittu vaan ihan vaan paikallaan seisottu, ja siirtymiset on tehty kengät jalassa. Ei menny likaiseksi! :)

Hanna kirjoitti...

Ihanat sukat !! Se yks tuosta kantapäästä kommentoinut olen minä ;) aivan samalta näyttää minunkin kesävoi -sukat tuon kantapäänosalta.... Tuota lankaa täytynee päästä kans testaan...

Oranssi kirjoitti...

Merisock on ihana, kaunis lanka.

Varoituksen sana: käsinpesu. (Nimimerkki "hienot illuusioneulesukat konepesussa pilalle huovuttanut")

Laura kirjoitti...

Oranssi: Kiitos vinkistä! Täytyypä melkein testailla ja tehdä tilkkuja tuosta loppulangasta ja pestä koneessa. Kun vyötteessähän sanotaan että kestää konepesun, mutta ilmeisesti nämä ohjeet ei aina välttämättä pidä paikkaansa!