perjantai 30. syyskuuta 2011

Ken söi kesävoin

Ensimmäinen neuleeni Punta Yarnsin Merisockista on nyt valmis. Lankahan on minulle entuudestaan tuntematon, sillä se ei ole ollut valikoimassamme pitkään, olin vain kuullut siitä paljon hyvää. Osa asiakkaista kyseli kovasti sen perään, kunnes totesimme, että lienee parasta hankkia sitä valikoimaan ja ottaa selvää, mikä siinä on niin ihmeellistä.


Koska Merisock on sukkalankaa, tein siitä sitten sukat. Ohje, johon päädyin, löytyi Ilona Korhosen ja Jenni Östermanin Neulekirjasta. Olen jo jonkin aikaa katsellut kirjan Kesävoi-sukkia vähän sillä silmällä, ja jotenkin minusta tuntui, että kyseinen malli ja pätkävärjätty Merisock voisivat sopia yhteen. Ja mielestäni voin sanoa, että oikeassa olin!


Kesävoi-sukissa on hyvin yksinkertainen pitsikuvio, joka oikeastaan toimii joustinneuleen tavoin. Siinä mielessä nämä sukat voisivatkin olla hyvä lahjaneule, sillä jalan leveyden kanssa ei ole ihan niin justiinsa. Sama sukka menee monen kokoiseen jalkaan. 

Itse neuloin koon 33-36 mukaan, mutta en kyllä ollenkaan tarkistanut neuletiheyttä tai mitään, sillä neuloin sukat ihan vaan kaupalle mallikappaleeksi. Sinänsä tietysti hassua, että ohjeessa on annettu koot kengänkokoina, kun eri koot vaikuttavat itse asiassa vain jalan leveyteen. Jalan pituus taas tulee sen mukaan, missä vaiheessa aloitetaan kärkikavennukset, ja ohjeessa ne kehoitetaan aloittamaan kun sukka peittää pikkuvarpaan tai on x senttimetriä lyhempi kuin valmiin sukan tarkoitettu pituus. Jalat on kuitenkin yhtä yksilöllisiä kuin kaikki muutkin osat ihmisestä, eikä kengänkoko todellakaan määrää jalan leveyttä. Minulla esimerkiksi on yksi kaveri, jonka kengän koko on sama kuin omani, mutta jonka jalka on tosi paljon minun jalkaani kapeampi. Siinä mielessä olisi minun mielestäni neulojan kannalta paljon kätevämpää, jos koot olisi ilmoitettu jalan ympäryksen mukaan.

No, itseäni tämä ei sikäli häirinnyt, että neuloin koon aivan summamutikassa. Sattumalta sukat kuitenkin passasivat aika hyvin Lauran jalkaan, mikä oli tosi hienoa, koska pystyimme ottamaan sukista vähän informatiivisempia kuvia kuin jos ne olisi kuvattu vain tasona. Laura tosin oli sitä mieltä, että sukat olivat hänen 37-kokoisiin jalkoihinsa ehkä ihan pikkuisen liian lyhyet, joten tulimme siihen tulokseen, että niiden koko on siinä tapauksessa aika lailla 36. Lankaa sukkiin kului 55 grammaa.


Toinen ehkä hivenen jännä seikka sukissa oli niiden kantapää. Mietin jo neuloeessani, että se näytti todella kapealta, ja kun juttelin Lauran kanssa asiasta, hän kertoi jonkun asiakkaan maininneen, että  näissä sukissa kantapää ei tunnu kauhean mukavalta jalassa, kun pitsikuvio menee osittain jalan alle kantapään kohdalla. Jos siis neulon sukat joskus itsellenikin, niin kuin olen vähän meinannut, neulon kyllä erilaisen kantapään. Se tuskin vaatii kovin suuren luokan muokkailuja. 


Kaiken kaikkiaan ohje oli kuitenkin selkeä ja helposti seurattavissa. Jos kantapäätä ei oteta lukuun, voisin suositella tätä ohjetta vähän vähemmänkin sukkia neuloneelle. (Ja toki vaikka aivan aloittelijallekin, jos hänen kantapäämakunsa vain täsmää näihin sukkiin.) Meillä on Neulekirja kaupalla lukukappaleena, eli jos sukat kiinnostavat, mutta ohje vähän mietityttää, tulkaa ihmeessä Lumoavaan Lankaan kirjaa selailemaan. Ja kirjastoissakin kirjaa on tietääkseni aika hyvin saatavilla. Mutta Neulekirja on kokonaisuutena sen verran ihana, että oikeastaan suosittelen hankkimaan joskus ihan oman kappaleen!


Ai niin, entäs se lanka sitten? No, kuvien perusteella kukin voi muodostaa oman mielipiteensä värien vaihtumisesta. Itse olen juuri tämäntyylisen pätkävärjäyksen kannattaja. Pidän siitä, että värit langassa ovat lähellä toisiaan, tai peräti saman värin eri sävyjä, ja että ne eivät raidoitu eivätkä lätäköidy vaan vaihtelevat tiheästi niin että pinta ei näytä varsinaisesti kirjavalta vaan lähinnä elävältä. Mutta makujahan on monia ja minusta monille eri tavoin värjätyille langoille on kyllä paikkansa.

Langan neulominen sinänsä oli kivaa. Lanka on pehmeää, niin kuin merinovilla yleensäkin, mutta hyvin eri tuntuista kuin vaikkapa Cascaden Heritage. Yllättävänkin eri tuntuista. Enkä kyllä osaa oikein sanoa, kummasta tykkäisin enemmän, ne ovat jotenkin niin eri maailmoista. Molemmat on pehmeitä eikä kumpikaan pahemmin kutita, (ja minä olen muuten tosi herkkä!), mutta kuitenkin niissä on ihan eri tuntu. Merisockissa taitaa olla tiukempi kierre, se voi osaltaan vaikuttaa, mutta varmaan tuntuma riippuu jostakin muustakin, en vain osaa sanoa mistä.


Nämä sukat siis tosiaan tulevat kaupalle näytekappaleiksi kunhan ne on ensin pingotettu. Niitä saa sitten tulla hypistelemään. Ainahan vyyhdiltä tai kerältä ei niin osaa sanoa, minkä tuntuista lanka on neuleena, joten uskoisin näistä sukista olevan kuitenkin asiakkaille apua lankaa valitessa.


Näihin syksyisiin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättä arjen uurastus. Mukavaa viikonloppua ja iloisia neulomisia!

torstai 29. syyskuuta 2011

Messuasiaa ja muuta mukavaa

Reilun viikon kuluttua, 8.-9.10., järjestetään täällä Oulussa Kädentaitomessut, jonne myös me suuntamme kulkumme lankojen kanssa. Olemme molemmat tulossa ilahduttamaan teitä Lumoavan Langan ständille sekä lauantaina että sunnuntaina. Näin ollen putiikki on lauantaina 8. päivä suljettu. Vähän meinaa jänskättää, kun nämä ovat ensimmäiset messut, joille osallistumme näytteilleasettajan roolissa! 


Noro Silk Garden Sock on uusi lanka valikoimassamme.


Verkkokauppaan on nyt päivitetty kaikki kivat uutuudet, mitkä kokivat ensiensiintymisen Pohjois-Suomen retriitissä Portissa viime viikonloppuna. Uutukaisia löytyy sekä langoista että kirjoista. Valikoimaan on nyt saatu paljon kysytty Cascaden Heritage 150. Koostumukseltaan lanka on sama kuin Heritage, eli merinovilla-nylon-sekoite. Metreissä sitten eroa jo löytyykin, nimittäin tässä uudessa on 450 metriä 150 gramman kerässä. Tämä on siis oiva lanka niille, joille nuo aivan ohuet sukkalangat ovat liian ohuita. 150:sen murrettu värikartta tosin kalpenee mennen tullen Heritagen jalokivimäisille väreille. Toinen uutuus on Noron Silk Garden Sock, joka myöskin on hieman paksumpi sukkalanka, 100 grammassa metrejä on 300. Tätäkin on kyselty valikoimaan, monia kun mietityttää Kureyon Sockin kestävyys. Lisäksi moneen lankaan on tullut uusia värejä, mm. Cascaden Heritageen ja Heritage Silkiin,  Rowanin Felted Tweediin ja Limaan, Araucanian Rancoon. 

Lankojen lisäksi valikoimamme on kasvanut uuden Leikkipuistoneuleet-kirjan verran, jossa on veikeitä ja persoonallisia neuleohjeita lapsille. Kirjan takana ovat suomalaiset neulesuunnittelijat Suvi Simola, Mari Muinonen, Tuulia Salmela, Tiina Huhtaniemi sekä Veera Välimäki. Ohjeet on suunniteltu BC Garnin langoille. Neulemallit ovat mielenkiintoisia ja niissä jokaisessa on jokinlainen juju: hauskat palmikot, jännät taskut, söpöt kirjoneuleet, kauniit napit... Minun suosikikseni kaikkien mielikuvitusta kutkuttavien mallien joukosta on noussut Marin suunnittelema Poks-paita!

Messuilla tavataan!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Palmikkosuunnitelmia ja pientä vihjailua retriitistä

Vieläkö muistatte projektimme nimeltä Paperinukkeleikki? Kesän aikana se on ollut vähän unohduksissa Sannan reissaillessa ympäriinsä ja säiden ollessa ehkä vähän epämotivoivat lämpimien syys- ja talvineuleiden syvällisempään miettimiseen. Nyt voisi kuitenkin olla aika palata aiheen pariin.

Sanna kirjoitteli eilen blogissaan yhteisistä ideointituokioistamme. Täytyy sanoa, että jotenkin osaa kyllä olla todella innostavaa miettiä yhdessä, mitä lähdetään tekemään. Mutta erityisen hauskaa on lueskella Sannan pohdintoja aiheesta, sillä näkökulmaeron kyllä huomaa! Neulovana ihmisenä näen haasteena aivan erilaiset asiat kuin Sanna ja termistöäkin taidamme käyttää vähän eri tavoilla.

 
Joka tapauksessa taidamme molemmat olla loppujen lopuksi eniten kallellamme palmikoihin. Vielä on aika lailla ratkaisematta minkä vaatteen tai asusteen tarkalleen ottaen toteutamme, mutta palmikoita siinä varmaan täytyy olla. Minulla sattuu muuten vain olemaan päällä innostus palmikoiden suunnitteluun* ja neulomiseen, ja Sanna puolestaan on tainnut saada vaikutteita syksyn muodista. 
 
Palmikoita siis! Vaan missä muodossa?
 
 
Jos palmikot, neuleet ja muoti sattuvat innostamaan, kaikki kolme löytyvät samasta paketista kun käy vilkaisemassa muotisuunnittelija Jenni Alavan mallistoa. Ihan vaan vinkkinä, Sannalle ja muillekin. Aivan upeita neuleita, käykää katsomassa ja hakekaa inspiraatiota syksyn projekteihin!
 
Sitten aivan toiseen aiheeseen! Nimittäin Pohjois-Suomen retriitti Portti lähestyy. Minäkin olen sinne menossa, ja tietysti mehevä lankakuorma mukanani. Pakkaamme Lauran kanssa matkaani muutamia sukka- ja huivilankoja ja mukaan tulee myös jotakin sellaista, jota ei kaupan hyllyiltä vielä löydykään. Tuttuihin lankoihin kuten Cascaden Heritageen ja Heritage Silkiin sekä Rowanin Felted Tweediin on tullut uusia värejä, joita retriittiläiset pääsevät nyt onnekkaina ja etuoikeutettuina ensimmäisenä hiplaamaan. Lisäksi eräs lanka saa ensi-esittelynsä retriitissä ja päätyy uusien värien kanssa kauppaan vasta retriitin jälkeen - ainakin mikäli retriittiläiset jättävät mitään jäljelle!

Jos joku kokee epäreiluna, että retriittiin osallistuvat pääsevät parhaille apajille ja muut saavat tyytyä siihen mitä jää jäljelle, niin ei kannata kuitenkaan surra. Lankaa saadaan aina lisää!
 


*Olen nyt harjoitellut neulemallien suunnittelua tekemällä palmikkokuvioiset sukat, joihin kirjoitin ohjeen. Pitäkää peukkuja, että ohje on järkevä ja ymmärrettävä - minähän vasta opettelen tätä suunnittelu- ja ennen kaikkea ohjeenkirjoitustouhua. Jos haluatte nähdä vähän kädenjälkeäni, niin käykää vilkaisemassa kuva sukista blogissani.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Syksyn värejä

Tänään saapui lähetys Virosta ja mitäs muutakaan sieltä paljastui kuin Aade Lõngin villalankaa ja hahtuvaa. Olikin jo aika saada täydennystä ihaniin syksyn väreihin! Tästä langasta voisikin neuloa vaikka uusimmassa Ullassa ilmestyneen Petunia-huivin tai virkkailla kivan torkkupeiton, jonka alle kääriytyä syksyisinä iltoina...



Paketista paljastui myös pari uutta väriä, kuulas lila-vihreä-sininen sekä dramaattisempi sininen-ruskea-okra. Alla maistiainen herkuista.


torstai 8. syyskuuta 2011

Puuvillatäydennystä

Arvatkaa, mikä lanka! Rantautui meille ihan juuri, tällainen vähän paksumpi puuvilla.


No okei, ei tarvitse arvailla, (vaikka joku varmaan heti hoksasikin). Kyseessä on kovasti toivottu Dropsin Paris. 50 gramman kerässä metrejä on 75, eli paksuudeltaan lanka vastaa esimerkiksi valikoimastamme löytyvää Dropsin Nepalia.

Kuvassa värit on vähän niin ja näin, parempia kuvia verkkokaupassa. Ja livenä saa tulla hypistelemään.

Itse olen tästä langasta virkannut yhden tiskirätin joskus parisen vuotta sitten, joten minulla ei vielä kauheasti kokemusta langasta ole. Muistaakseni sitä oli ihan mukava virkata, ja tiskirättinä siitä tuli ihan jees, joskin hamppurätit ovat meillä paljon kovemmassa käytössä. (Pitääkin joskus varmaan kirjoitella niistä hampputiskiräteistä.)

Ohjeita langalle löytyy ihan kivasti Garnstudion nettisivuilta. Oma suosikkini on tämä hupullinen tunika, ainoastaan hihat neuloisin pitemmiksi. Varsinkin tuo huppu tuossa mallissa jotenkin kiehtoo. Lisää vain ohjeita minun alati pitenevään jonooni...

Mitkäs mallit teitä muita innostaa?

lauantai 3. syyskuuta 2011

Tiukkaa sukkalanka-arviota

Viikonloppupa alkaa taas harmaan näköisenä. Minä kaipailisin kirkkaita, kuulaita syyspäiviä, mutta niitä ei näy tänne tulevan. Sinänsä ehkä hyvä, sillä minulla on oikeastaan tosi paljon tekemistä eikä ulkona haahuilu välttämättä tehosta toimintaa.

Neulonut olen. Aika paljonkin, mutta enimmäkseen kaikkea yksinkertaista. Neulon mielelläni lukiessani, mutta mitään mielettömiä palmikkokuvioita ei oikein silloin voi tehdä. Siksi ihan jees ratkaisu on ollut Noron sukkalanka, jonka kanssa jotain mielenkiintoista tapahtuu ihan vain sileääkin neuloessa.


Niinpä niin, näin minullakin sitten meni Noro-neitsyys. En nimittäin ihan tosi ole ikinä ennen neulonut ko. lankaa, vaikka kyseessä on suoranainen blogimaailman hitti. Lämpenemiseni monivärisille langoille on ollut vähän hitaanpuoleista, jossain vaiheessa minulla ei ymmärrys riittänyt niille itse asiassa ollenkaan. Sittemmin näkökulmani on kuitenkin koko ajan avartunut ja nykyään olen sitä mieltä, että niillekin on paikkansa.

Nämä sukat eivät nyt valitettavasti tule kuitenkaan itselleni. Teen näitä esittelysukiksi kaupalle. Asiakkaista on varmaan yleensä kiva nähdä, millainen sukka mistäkin sukkalangasta tulee niin värien kuin neulepinnan ja -tuntumankin puolesta. (Tai näin minä ainakin kuvittelisin.) Lisäksi jotakuta saattaa kiinnostaa lankaa myyvän henkilön omat kokemukset langasta.


Eli kerrottakoon nyt sitten vähän minun neulomiskokemuksestani. Tykkään tästä langasta, kyllä. Värinvaihtuvuus on minun silmääni mukavan näköinen ja rosoisen langan neulominen on hauskaa. Mutta niin... kieltämättä minua vähän ihmetyttää, miksi tämä lanka on nimetty sukkalangaksi. Onhan siinä kyllä polyamidia peräti 30 %, (minusta sukkalangoissa 25% on aika yleinen), mutta vahvike villan seassa ei paljon pitkälle kanna, jos lanka itsessään on välillä valehtelematta seitin ohutta. Neulepinnasta tykkään mielettömästi juuri tuon langan paksuuden vaihtelun johdosta, mutta kyllä se vain sukan kestävyyttä pistää epäilemään.

No, yleensä kun asiakkaat ovat kyselleet sukkalankoja, en ole Noroa ihan ensimmäisenä esitellytkään. Olkoonkin sukkalankaa ainakin valmistajansa mielestä, mutta minusta tämä toimisi paljon paremmin huivilankana - ja ehkä esimerkiksi paitalankana. Itse asiassa muistan eräällä asiakkaallamme kerran olleen kaulassaan Noro Kureyon Sockista tehdyn pitsihuivin ja se oli muuten hieno! Ehkä meidän pitäisi näiden sukkien lisäksi neuloa kaupalle esimerkkikappaleeksi myös joku sellainen? Olisikohan siitä ihmisille hyötyä? Täytyypä esittää idea Lauralle.

Kaiken kaikkiaan siis kiva lanka, elävä ja mielenkiintoinen. Mutta sukkalankana ei vakuuta. Sukkalankakäyttö olkoon kunkin oman harkinnan varassa.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Käsityötarvikekirppis huomenna Pohjankartanossa

Oulun Seudun Tekstiiliopettajat järjestävät huomenna lauantaina käsityötarvikekirpputorin Pohjankartanossa klo 10-14. Myynnissä siis erilaisia käsityötarvikkeista kirppishenkeen sekä korjausompelua pientä maksua vastaan. Viime vuonna osallistuimme kirppikselle lankojen kanssa, mutta tänä vuonna jätämme väliin, koska tilaisuus ei mahtunut aikatauluumme. Mutta käykääpäs te katsomassa mitä paikanpäältä löytyy!